20. elo, 2017

Teksti

  "Niisan-kuussa, kuningas Artahsastan kahdentenakymmenentenä hallitusvuotena, kun viini oli hänen edessään, otin minä viinin ja annoin sen kuninkaalle. Kun minä en ollut ennen ollut hänen edessään murheellisena,
  sanoi kuningas minulle: Minkätähden sinä olet niin murheellisen näköinen? Ethän ole sairas; sinulla on varmaan jokin sydämensuru. Silloin minä peljästyin kovin,
  mutta minä sanoin kuninkaalle: Eläköön kuningas iankaikkisesti. Kuinka minä en olisi murheellisen näköinen, kun se kaupunki, jossa minun isieni haudat ovat, on autio ja sen portit tulella poltetut?
  Kuningas sanoi minulle: Mitä sinä siis pyydät? Niin minä rukoilin taivaan Jumalaa
  ja sanoin kuninkaalle: Jos kuningas hyväksi näkee ja jos olet mielistynyt palvelijaasi, niin lähetä minut Juudaan, siihen kaupunkiin, jossa minun isieni haudat ovat, rakentamaan sitä uudestaan.
  Niin kuningas kysyi minulta, kuningattaren istuessa hänen vieressään: Kuinka kauan sinun matkasi kestäisi ja milloin voisit palata? Kun siis kuningas näki hyväksi lähettää minut, ilmoitin minä hänelle määrätyn ajan.
  Ja minä sanoin kuninkaalle: Jos kuningas hyväksi näkee, niin annettakoon minun mukaani kirjeet Eufrat-virran tuonpuoleisen maan käskynhaltijoille, että he sallivat minun kulkea sen kautta perille Juudaan asti,
  samoin kirje Aasafille, kuninkaan puiston vartijalle, että hän antaa minulle hirsiä temppelilinnan porttien kattamista varten sekä kaupungin muuria ja sitä taloa varten, johon menen asumaan. Ja kuningas myönsi minulle sen, koska minun Jumalani hyvä käsi oli minun päälläni."